Näin pääset eroon ikävistä tunteista

Näin pääset eroon negatiivisista tunteista.

Intohimonani on opettaa joogaa, ja auttaa ihmisiä tulemaan tietoiseksi omasta kehosta, mielestä ja siitä kuka me oikeasti olemme! Haluaisin että jokainen voisi elää vapaana! Vapaudella ymmärrän, että se on vapautta menneisyydestä. 

Jos emme tiedä, miten voimme deletoida vanhat uskomukset, käsitykset itsestämme ja ympäristöstämme, ikävät kokemukset ja muistot, elämme koko ajan menneisyytemme vankeina. Sen määritelmän vankeina, kuka minä olen, mitä saan ja voin olla, mitä voin tehdä, mitä en voi tehdä..

Kaikki nämä määritelmät ovat vain harha! Ne eivät ole totta! Meidän ei tarvitse elää opitun minuutemme kanssa, vaan meidän on mahdollisuus vapautua siitä ja olla sitä mitä haluamme olla, emmekä se, miksi menneisyytemme meidät määrittelee. 

Tunteet ovat tärkeitä, kun lähdemme tarkkailemaan minuutta, sitä, kuka me oikeasti olemme.  

Aloitan siitä, mitä tunteet ovat ja mistä ne ovat syntyneet?

On olemassa vain pelkoon perustuvia tunteita: viha, suru, kiukku, kateus, häpeä, syyllisyys. Näistä puhutaan ns. negatiivisina tunteina. Sen sijaan ilo, rakkaus, tyytyväisyys, rauha eivät ole tunteita, vaan ne ovat meidän syvin olemuksemme.  Tätä kaikkea me olemme silloin, kun ns. negatiiviset tunteet eivät ole läsnä.

Mitkään tunteet eivät siltikään ole negatiivisia, vaan ne ovat hyvä ja positiivinen asia. Ja heti kun näemme ja oivallamme tämän, lakkaamme vastustamasta niitä.

Tunteiden tarkoitus on suojella meitä. Iso harha on, että tunteet syntyvät ajatuksista. Se ei pidä paikkaansa. Tunteet syntyvät alitajunnasta. Tunne tuntuu aina ensin kehossa. Se ei ole ajatus, vaan fyysinen tunne kehossa, viesti keholta. Ajatukset sen sijaan tekevät niistä epämiellyttäviä. 

Tunteen tehtävänä on ollut jo ihmiselämän alkuaikoina saada meidät reagoimaan nopeasti jokaiseen kuulemaamme risahdukseen, jo ennen kuin ehdimme edes ajatella, mikä se risahdus on. Tunne on tavallaan kehon viesti, joka kertoo jotain ympäröivästä maailmastamme. Toki se voi kertoa myös meidän sisäisestä maailmastamme. 

Aina, jos meillä on ns. negatiivinen tunne, sillä on meille viesti. Silloin siitä tuleekin positiivinen asia, sitä kautta pääsemme tutkimaan, miksi kehomme varoittaa meitä. Minkä takia siellä (kehossa) on se tunne. Tärkeää on myös huomata, että kaikki varoitukset eivät ole tosia. 

Lapset kopioivat vanhempiensa tunnemaailmaa. Siten vanhempamme opettavat meitä, millainen tämä maailma on. Se on sanatonta, tunteiden kautta tulevaa viestintää. Lapsi tuntee, miten aikuiset reagoivat eri tilanteisiin ja kopioi sen omaksi käsityksekseen maailmasta. Omaksumme vanhemmiltamme sen, millainen ympäröivä maailma on, ja millainen minä itse olen.

Otan esimerkiksi vihan tunteen. Jos perheessä viha on ollut kielletty tunne. Opimme varomaan vihaisia ihmisiä, tai välttelemään tilanteita, jotka aiheuttavat vihaa, riitaa tai epäsopua. Emme tiedä, että vihan tunne kuuluisi oikeastaan vain tuntea siellä kehossa. Vaaravaroituksena, jolloin sinne kehoon tule viesti, että ”Ahaa, tämä havaitsi tämän minun vaaravaroituksen. Onko vaara todellinen?”  Jos ei, niin päästetään siitä tunteesta irti.  Viha on hyvä tuntea ja tunnistaa, koska jos emme uskalla tuntea sitä, emme myöskään uskalla puolustaa itseämme. Joskus meillä on tarvetta oikeasti puolustaa itseämme, asettaa rajat, esimerkiksi silloin kun emme jaksa enempää, tai meiltä vaaditaan liikaa töissä tai kotona. Meidän pitää saada tuntea se, että nyt minun rajani on tullut vastaan, ja meillä on lupa puolustaa itseämme. Tämä on todella tärkeä tunne esimerkiksi lapsen ja nuoren tunnistaa, että hän osaa asettaa rajoja sille, miten toiset saavat kohdella häntä.  

Tunnetyöskentelyn ydin on, että emme enää luokittelisi tunteita hyviin ja pahoihin tunteisiin, vaan ottaisimme jokaisen tunteen vastaan lahjana. Kuuntelisimme kehoamme uteliaana ”Mitähän täältä löytyy?” Sitten kun tunnemme sen tunteen, tutkimme sitä, näemme ja hyväksymme sen, silloin se häviää ja me voimme toimia ilman että tunne pusketaan ulos hallitsemattomana, ylireagoidaan tai tukahdutetaan.

Periaatteessa kaikki muuttuu, kun oivallamme, että tunteet ovat aina hyvä asia. Tämä ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertaista, koska meillä ei ole kokemusta kuin niistä kahdesta kielteisen tunteen esille tulemisesta; tukahduttamisesta ja ylireagoimisesta. 

Tunteiden tuntemista täytyy harjoitella, harjoitella ja harjoitella. Siihen on hyvin selkeä polku, miten tunteita voi opetella tunnistamaan, tuntemaan ja siihen, miten niiden kanssa tullaan toimeen. 

Opetan tätä tietoisuusakatemiassa.  Toiveenani on, että jokainen oppisi tulemaan toimeen omien tunteidensa kanssa. Kun olemme tulleet sinuiksi omien tunteidemme kanssa, tulemme sinuiksi itsemme kanssa. Ja koko elämämme muuttuu paremmaksi, helpommaksi ja onnellisemmaksi. 

Löydämme sisältämme sen, kuka ja mikä me oikeasti olemme.